Pullavanukas on yksi niistä perinteisistä leivonnaisista, jotka syntyvät tarpeesta – tarpeesta hyödyntää kuivahtaneet pullat sen sijaan, että ne päätyisivät roskiin. Tämä vanhan ajan resepti on kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkä hävikkiruoka: oikeaoppisesti valmistettuna se on kermainen, aromaattinen ja pinnanrapeudessaan täysin omanlaisensa jälkiruoka, joka häpäisee monen tuoreen leivonnaisen.
Leivontaidokkaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota munamaitoon – se on vanukkaan sielu. Kananmunien, maidon ja kerman suhde ratkaisee lopputuloksen koostumuksen: liian vähän munaa ja rakenne jää löysäksi, liikaa ja vanukas muuttuu kumimaiseksi. Cardamom ja vanilja tuovat pullaan jo tutun aromipairin tähän jälkiruokaan aivan uudessa muodossa. Hillo toimii sekä makeana välitäytteenä että kostuttavana elementtinä, joka pitää vanukkaan mehevänä läpi paiston.
Tämä on myös resepti, jossa paistoaika ja lämpötila ovat ratkaisevia. Liian korkea lämpö kuivattaa munamaidon, kun taas miedolla lämmöllä saavutat sen täydellisen, lähes crème brûlée -maisen rakenteen. Anna vanukkaan levätä hetki uunista ottamisen jälkeen – se jähmettyy sopivasti jäähtyessään.




